Case Kaupunkiviljelyn iltapäivä

Jyväskylän ensimmäistä kaupunkiviljelykokeilua Kankaan puutarhaa suunnitellessamme projektin toteutuminen vaikutti ensi vaiheessa epätoivoiselta: paikallinen kestävän kehityksen yhdistys Japa ry ei voinut lähteä mukaan resurssipulan vuoksi, rahoitusta ei ollut näköpiirissä, eikä kaupungissa olisi ehkä tarpeeksi ihmisiä muodostamaan aktiivista viljelyporukkaa. Aloittaminen tuntui hankalalta.



Kaupunkiviljelyprojekti lähti kuitenkin vauhdilla liikkeelle, kun löysin Facebookista Sissiviljelijät Jyväskylä -nimisen ryhmän. Parin viikon keskustelujen ja jälkeen ehdotin vapaamuotoista tapaamista osuuskuntamme toimitiloissa maaliskuun 2012 lopulla. Keskustelussa oli ollut mukana alle 10 ihmistä, joten odotimme noin saman verran osallistujia tapahtumaan.

Maltillisen hypen luominen

Sovittuamme tapaamispäivän kollektiivisesti Doodle-palvelun avulla Facebook-ryhmässä, otin vastuulleni tapahtuman tiedottamisen.

LINKKI 1: Listan suorittamistani tiedotustoimenpiteistä voit lukea tästä linkistä.
Artikkelista saisi ehkä irti myös jonkinlaisen muistilistan.

LINKKI 2: Ajatuksiani maltillisen hypen synnyttämisestä voit lukea ja kommentoida täällä.

Tärkeimpiä toimenpiteitä kuitenkin olivat muiden toimijoiden valjastaminen tiedotusrinkiin. Kuten Facebook-ryhmän keskusteluissa aiemmin todettiin, henkilökohtainen mukaankutsu tutulta ja arvostamaltani henkilöltä on aina tehokkain. Muut viestintätoimenpiteet vahvistavat tätä ja luovat tapahtumalle sekä sitä seuraaville toimenpiteille uskottavuutta, sekä rakentavat yhteisön tai yhdistyksen brändiä myös tulevia tapahtumia ja toimintaa ajatellen.

Kaupunki mahdollistajana

Kaupunkiviljely oli noussut esiin erittäin suosittuna teemana vuonna 2010 Kaupungin Kangas -osallistavan ideointijakson aikaan, jossa jyväskyläläisiltä kysyttiin, kuinka Kankaan vanhaa paperitehdasaluetta pitäisi kehittää uudeksi keskustakaupunginosaksi. Jyväskylän Kankaan projektipäällikkö Tanja Oksa suhtautui erittäin positiivisesti ja jopa proaktiivisesti kaupunkiviljelmän perustamiseen Kankaan alueelle.

Kaupunki lupautui alustavasti sopimaan alueen käytöstä maanomistaja YIT:n kanssa sekä hankkimaan ja toimittamaan maa-aineksen paikan päälle. Näin kaksi suurinta edellytystä ja menoerää oli järjestetty jo valmiiksi.

Mielestäni yksi vapaaehtoisjohtamisen tärkeimpiä juttuja on omalla esimerkillä johtaminen. Pienet onnistumiset varsinkin projektien alkuvaiheessa ovat tärkeitä kaikkien mielialalle ja innostuksen syttymiselle. Siksi mielestäni oli tärkeää realisoida jo olemassa olevat sympatiat hanketta kohtaan konkreettisiksi lupaukseksi jo ennen ensimmäista tapaamista. Pääsin mainitsemaan lupaavista tuloksista useaan kertaan, esimerkiksi radiohaastatteluissa.

Koollekutsuminen kannatti

Tapahtumaan saapui osallistujia yli odotusten, 35 ihmistä ei meinannut mahtua tapahtumalle varattuun tilaan. Paikalla oli paitsi laariviljelystä, myös parveke-, palsta- ja kotitarveviljelystä innostuneita jyväskyläläisiä. Vaikka tapahtuman aihe oli laajempi, ainakin ⅔ ihmisistä olivat kiinnostuneet nimenomaan yhteisöllisestä laariviljelystä Kankaan alueella. 

Etukäteen vahvistetun mahdollistaja-kumppanin, kaupungin mukanaolo oli monelle tässä projektissa ratkaisevan tärkeää. Lupien saaminen ja yhteistyöhalukkuus hälvensivät epäilyksiä, lisäsivät innostusta ja toivat onnistumisen tunteita koko ryhmälle.